Kuvia hiljaisuudesta

Hei pitkän tauon jälkeen ja hyvää uutta vuotta. Kirjastovirkkailijassa on näköjään vietetty blogihiljaisuutta, mutta se ei tarkoita etteikö käsitöitä olisi tehty. Koko ajan minulla on jotakin puikoilla, eri asia on tietenkin se, valmistuuko kyseinen työ koskaan vai puranko sen ja aloitan uuden, kivemman neuletyön.

Puhelimesta löytyi muutama kuva, mitä olen näpsinyt käsitöistä blogihiljaisuuden aikana. Joululahjoiksi annoin muutamat parit sukkia, englanninlakusukat, salmiakkiruuduin koristellut sukat sekä kestosuosikkini valepalmikkosukat. :) Niistä ei kyllä ole kuvia.

Ihanat villasukat -lehdestä neuloin kivat kuvioneulesukat, ja sattumoisin lankavarastostani löytyi samat langat kuin mitä ohjeessakin oli käytetty. Mä en ole kauhean luova, joten menen yleensä aikalailla sillä, mitä ohjeessa esitetään. Näistä tuli kivat ja hipsuttelin näillä jouluna, kunnes kuumehouruissani takerruin näillä lattialistojen naulaan ja sukat vähän tuhoutuivat. 

Poikaystävälle neuloin Novitan Metsäretki-villasukat vihreästä ja luonnonvalkoisesta Nalle-langasta, ja päätin itsellenikin tehdä samanlaiset. Lankana Nalle, mutta vihreän sijasta tein granaattiomenan värisestä. Nämä eivät siis todellakaan ole valmiit, kuvioneuleessa on kova työ mutta mielestäni nuo söpöt porot ovat kaiken vaivan arvoiset. 

Haluaisin pysyä kärryillä siitä, monetko sukat teen vuodessa ja mitä muita käsitöitä. Siksi tuhersin bujoon omat sivut käsitöille, jossa on tiedot käsityöstä, kenelle ja milloin se on tehty sekä käytetyt langat! Ihan kivaa seurata millaisia tulee tehtyä. Tuossa näkyvätkin tämän vuoden ensimmäiset sukat. 

 

Kokeilin ensimmäistä kertaa pitsineuletta ylläolevissa villasukissa. Niistä tuli ihan lempparisukat, jotka jalassa olen hiihdellyt päivät pitkät. En siis oikeasti hiihdellyt, kuvainnollisesti vain. Sitten tein myös naurettavat lapaset, ensimmäiset laatuaan. Niistä tuli liian pienet, mutta muuten olen ihan tyytyväinen niihin. Menevät hyvin aluslapasina isommille tumpuille. :)

Loppuviimein vielä langat, jotka ostin paikallisesta lankakaupasta. Tarkoitus on tehdä villapaita, mutta se projekti on ehkä jäädytetty. Olen kaarrokkeessa menossa mutta pahoin pelkään että silmukat ovat päin prinkkalaa. Mutta ehkäpä se siitä vielä, olen nyt välityönä kutonut sukkaa etten aivan kyllästy siihen paitaan ja sen keskeneräisyyteen. Paidassa käytän ylläolevia lankoja, Dropsin ihanan pehmeää Brushed Alpaca Silkiä ja Merino Extra Fineä. Pitäisi ainakin olla pehmeä paita. :)

Ehkä palailen taas sukkien tai jonkun muun käsityön kanssa. Hauskaa helmikuuta kaikille. :)

Syysmetsän sukat

Mulla villasukkabuumi jatkuu, ehkä kuitenkin hiipuneempana kuin alkusyksystä. Alkusyksystä sain tehtyä myös Niina Laitisen suunnittelemat Syysmetsän sukat, joiden ohje oli Parhaat sukat & lapaset -lehdessä, jonka sain poikaystävältä. Koko lehti täynnä ihania sukkia ja lapasia, suosittelen. :)

Nämä on aivan ihanat ja olivat mukavat neuloakin. Alkusyksystä istuin monen monta iltaa nojatuolissa ja tapitin (lue: kuuntelin) Netflixistä sarjoja ja kudoin samalla. Ohjeet olivat selvät ja kuviotakin oli helppo seurata. Aion kyllä tulevaisuudessa kutoa muitakin Niina Laitisen suunnittelemia sukkia, aivan ihania malleja. :)

Silloin oli vielä puissakin lehtiä

Näille sukille on kyllä käynyt hieman ohraisesti, sillä mun upeat päättelytaitoni pettivät minut (jälleen) ja sukkien kärkeen tuli reikä. Ehkäpä sen takia olen taidokkaasti varastoinut sukat laatikon perälle. Joku kerta täytyy kerätä rohkeutta sen verran, että uskaltautuisin korjaamaan vahingot.

 

Ohjeessa oli käytetty lankana Gjestalin Maija-sukkalankaa, mutta mä pitäydyin Novitassa. Käytin 7 veljeksen värejä kallio (048), auringonkukka (268) ja luonnonvalkoinen (010). Tykkään kyllä näistä väreistä, vaikkakin ohjeen sukissa olikin käytetty hieman syksyisempiä lankoja. 

Kun aloin sukittaa ihmisiä

 

Eli tarina siitä, kun aloin sukittaa ihmisiä. Tässä parin kuukauden aikana en ole oikeastaan muuta tehnytkään, kuin kutonut sukkia! Suorastaan mielipuolisesti, hullunkiilto silmissä, mitä näitä kaikkia onkaan. Vuosi sitten en osannut tehdä oikeastaan mitään liittyen neulomiseen, mutta nyt voisin jopa väittää, että neulominen sujuu aika muitta mutkitta.

Olen tehnyt itselleni nyt kolmet sukat. Itselleen on niin helppo tehdä, eikä haittaa vaikka ne olisivatkin vähän kyseenalaiset, siellä täällä olisi virheitä tai jotain sinne päin. Mutta olen uskaltautunut neulomaan muillekin.

 

Kudoin kaverille valepalmikkoiset sukat Novitan seiskaveikasta. Väri on muistaakseni marjapuuro, ja nämä on kudottu nelosen puikoilla, siksi jälki on niin isoa. Koko sukista ei ole kuvaa, sillä minä en ollut näihin kovinkaan tyytyväinen. Varressa on valepalmikkoa, kantapää on ihan perus, ei vahvistettua neulosta, ja muuten sukka onkin ihan perussukka. Kaverille kelpasi. :)

 

Lisäksi kudoin pappalle perussukat Novitan tummanharmaasta seiskaveikasta ja Lankavan Ulla-sukkalangasta, vaaleanvihreästä. Näistä tuli kivat ja piristävät! Näissä sukissa ei ole mitään kovinkaan erikoista, raidat piristävät perussukkaa mukavasti. :)

Tällaista tällä erää!

 

Seinäjoen käsityömessut 2018 - ostokset

 

Viime viikonloppuna Seinäjoki Areenalla oli häslinkiä, kun jokavuotiset Seinäjoen käsityömessut järjestettiin jälleen. Minulle tämä oli toinen kerta käsityömessuilla, edellisen kerran olin messuilla viime vuonna. 

Itse messuista ja kauheasta ihmisvilinästä minulla ei ole kuvia, mutta näppäsin pienistä ostoksistani muutaman kuvan. Kävin messuilla lauantaina 6. lokakuuta äitini kanssa, ja minua ainakin alkoi väsyttää ja uuvuttaa se väkimäärä melko pian. Jokusen tunnin kiertelimme messuilla ja lopuksi teimme ostokset.

Minä pysähdyin Lankavan osastolle. Pidän Lankavasta, heidän tuotteistaan ja ohjeistaan. Kerran olen käynyt paikan päällä Kauhavalla, ja vaikka sinne ei kotoani kauhean pitkä matka olisikaan, en ole saanut aikaiseksi lähdettyä shoppailemaan.

Joka tapauksessa ostin kuusi kerää Lankavan Ulla-sukkalankaa. Minulla on meneillään nyt pahemman kerran villasukkabuumi, kudon joka päivä ja joka mahdollinen hetki, aina kun vain puikot ja lankaa on lähettyvillä. 

 

Katsokaa noita värejä! Ruskeaa, tummanoranssia, sinistä, vaaleanvihreää, ihanaa metsänvihreää ja sitten vielä tuo marjapuuronvärinen (?). Aivan ihania. Olen jo vaaleanvihreää käyttänytkin yhdessä sukkaparissa.

Kaupan päällisiksi sai puikkomittarin! Liekö tuon nimi sitten puikkomittari laisinkaan. Juuri tuollaista olenkin kaivannut, sillä minulla seilaa eri kokoisia puikkoja pitkin kämppää, enkä sitten oikein tiedä niistä, että mitä ne lienevät. 

Sellaiset messut tänä vuonna, ensi vuoden messuja odotellessa. :)

Seinäjoen käsityömessut 2017 - viime vuoden messuista asiaa täällä!

Paluu!

Hei kaikki! Pitkän radiohiljaisuuden jälkeen olen täällä taas. Kevät ja kesä sujahtivat ohitse nopeasti, enkä juurikaan tehnyt minkäänmoisia käsitöitä. Jotakin aina silloin tällöin tietenkin, mutta en mitään kovin erikoista. Nyt syksyn saavuttua olen kaivanut langat ja puikot esiin ja kilisyttänyt niitä sohvannurkassa, nojatuolissa, koulussa ja milloin missäkin.

Olen aloittanut neljät parit ja yhdet olen saanut jopa valmiiksi. Ongelmahan tässä on se, että innostun nopeasti uudesta mallista tai langasta, ja sitten huomaankin luovani kovaa kyytiä uusia silmukoita. Tänään kuitenkin aloitin parin tekemisen yhdelle aiemmin valmiiksi saamalleni sukalle. On kyllä hassua, kuinka käsityöinnostus iskee näin syksyisin!

Blogissa on tapahtunut uusia, mullistavia asioita. Olen oikeastaan inhonnut Kaisa Koukku nimeä siitä lähtien kun sen kirjasin blogin nimeksi. Siksipä blogilla on nyt uusi, uljas nimi. Osoite pysyy toistaiseksi samana, mutta blogin nimi on tätä nykyä Kirjastovirkkailija. Eikö olekin hauskaa? Tulevaisuudessa tulen olemaan töissä kirjastossa, toisen vuoden kirjastoalan opinnot alkoivat muutama viikko sitten, joten miksei blogikin voisi jotenkin liittyä käsitöiden ohella toiseen lempiasiaani eli kirjastoon?

Instagramistakin minut löytää tätä nykyä nimellä kirjastovirkkailija. Kesän aikana uusia seuraajia Instagram-tilille on ilmestynyt vaikka kuinka paljon, suuri kiitos heille, vaikka tilillä ei ole mitään tapahtunutkaan... 

Mutta takaisin tämän postauksen pääaiheeseen, eli siihen, että sain tänään valmiiksi villasukat! Kyllä, olen saanut valmiiksi molemmat sukat. Tein nämä valepalmikkosukat viikonlopun aikana, tänään tein sen loppuun. Nopea valmistuminen saattaa kertoa siitä, että kudoin 7 veljestä langalla ja nelosen puikoilla. Minun piti kyllä ostaa 3,5 puikot, mutta epähuomiossani tartuinkin nelosiin. Sukista tuli kuitenkin kivat, vaikka ne ovatkin eri paria ja toisen sukan kantapäässä tapahtui jotakin kummallista, mutta sukat ne kuitenkin ovat ja pysyvät jalassakin. 

Sukissa oleva palmikko on valepalmikkoa, joka on todella helppoa tehdä, eikä siinä tarvitse minkäänlaista apupuikkoa. Joskus aion kyllä opetella tekemään oikeaa palmikkoa, mutta toistaiseksi tyydyn valepalmikkoon ja sen helppouteen. 

Ehkäpä näiden sukkien perään valmistuu monen monta villasukkaparia. Hauskaa villasukkasyksyä kaikille!

Kevät ja kesä 2018

Pienenpieni kuvapostaus siitä, mitä olen kevään ja kesän aikana tehnyt. Tai ainakin niistä asioista, jotka ovat tallentuneet kameran rullalle.

Vapun aikaan kudoin sukkaa ihanasta Novitan Nalle Pelto -langasta ja luin Kinnusta ja Päätaloa. Sukkaa en tosin ole vieläkään saanut valmiiksi ja olen aikalailla luovuttanut sen suhteen. Jossakin tuolla se tekele on, ehkä jonakin päivänä kaivan sen ja teen sukantekeleen loppuun.

Kesällä menin ja ostin pari kiloa liilaa trikookudetta Taito Keski-Pohjanmaan Kankurista. Kankurissa on kiva asioida, siellä on jotenkin ihana tunnelma ja henkilökunta todella osaavaa ja ystävällistä. Jos joskus Kokkolassa pyöritte, niin käykää toki Kankurissa.

Tässä matto tekovaiheessaan. Yllätys yllätys - se on vieläkin kesken! Tuossa lattialla se retkottaa edelleen keskeneräisenä, mutta kyllä sekin joskus valmistuu. Maton pohjana on Lankavan Asteri-matto, mutta jouduin soveltamaan kun kude ei riitä kokonaiseen mattoon. :D

 

Hellesäillä virkkasin Molla Millsin ohjeen mukaisesti jäätelötötteröitä. Tämän pikkupussukan sain valmiiksi, mutta ei siitä sen enempää sitten. 

Paljoakaan ei siis ole tullut tehtyä, mutta kesäisin nyt on muutakin tekemistä, varsinkin kun ilmat olivat niin hyvät. Mutta nyt syksyllä on hyvin aikaa istua nojatuolissa, tapittaa netflixiä ja kutoa. :)

Marimekon Muija

Heipä hei, nyt olisi villasukka-asiaa kevään kunniaksi. Tässä villasukat, jotka sain pykättyä kasaan yllättävän nopeasti. Varren kuvion pitäisi näyttää siis Marimekon Muijalta, joka on viehättävä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kuvion ohje on peräisin eilen tein -blogista, josta näette myös erittäin upeat Muija-sukat.

Valitsin väreiksi punaisen ja luonnonvalkoisen, Novitan seiskaveikkaa. Olen nimittäin nähnyt punavalkoistakin Muijaa. Ajattelin, että tuleepa nyt kunnon joulusukat kevään kunniaksi. Kaverin mielestä näistä ei tule niin paljon mieleen joulu, vaan nämä olisivat hyvät sukat kesämökillä hengailuun. Toisen kaverin mielestä näistä tulee mieleen mansikat. :)

Ensimmäisestä sukasta tuli paljon parempi kuin toisesta. Toisen sukan varresta tuli vähän liian kireä, mutta kyllä sekin oikeni kun sukan laittoi jalkaan. Kärkikavennuksiin en ole järin tyytyväinen, mutta sitäkin tyytyväisempi olen molempiin kantapäihin! En oo koskaan tehnyt yhtä hienoja kantapäitä!

Mun kaikki käsityöt on "älkää katsoko läheltä" -laatua, mutta tässäpä olisi ihan lähikuvaa! Näiden kuvien myötä hauskaa viikonloppua kaikille!