Jostakinhan se on aloitettava

Nimittäin neulominen. Tällä hetkellä haluaisin osata neuloa. Ja olen rohkeasti ottanut käsiini puikot ja luonut silmukat. Osaan tehdä siis perusjutut, luoda silmukat, neuloa oikeaa ja nurjaa mutta siihen se sitten jääkin. Haaveilen tekeväni kuvioneuleita ja pitsineuleita, villatakkeja ja -paitoja, mutta siihen taitaa vierähtää muutama vuosi. 

Valitettavasti olen aika kärsimätön ihminen ja haluaisin heti osata kaiken. Hmm. Villasukkaparin ensimmäinen sukka on ollut puikoilla jo melkein puoli vuotta ja sitä ennen olen neulonut viitosluokalla villasukat, josta emme keskustele sen enempää. 

Onneksi kirjasto on ystävä. Raahasin sieltä eräänä päivänä vinon pinon käsityökirjoja, joista suurin osa liittyy neulomiseen. Myönnetään, osa kirjoista on tehty "oikeille" neulojille, siis sellaisille jotka osaavat jo, mutta on kiva fiilistellä ja katsella kuvia. On joukossa sellaisiakin, joissa neulominen aloitetaan ihan alusta. Sarita Kotkavalkaman kirja Neuleita tumpeloille osoittautui hyväksi kirjaksi, suosittelen! Nimikin osuu ihan naulan kantaan. Bongasin kirjasta lupaavan (siis helpon) huivin ohjeen, joten katsotaanpa saanko sellaisen joskus värkätyksi. 

Kaisa Koukusta tuli siis Kaisa Puikko. Heh. Tuskin kovinkaan pysyvästi ja tuskin kovinkaan pitkään aikaan. 

Ompelukärpänen

Ompelukärpänen on puraissut minua vaikka en oikeastaan edes osaa ommella. Yritys on kyllä kova, sillä on niin mukava tehdä asioita omilla kätösillään. Ja jos lopputuloksesta vielä mahdollisesti tulee hyvä, ei sitä tunnetta voita mikään. 

Haave olisi siis, että osaisin virkkaamisen lisäksi myös ommella ja neuloa moitteettomasti. Jotta haave voisi joskus toteutua, pitää vain harjoitella. En kyllä ole kovinkaan kärsivällinen vaan haluaisin oppia heti tekemään kaiken... Eli ensin täytyisi opetella kärsivällisyyttä, heh.

Kävin maanantaina ostamassa Eurokankaan palalaarista palan sinivalkoraitaista kangasta. Totta kai kangaspala oli hitusen liian pieni, mutta kaavat mahtuivat jetsulleen. Tarkoituksena oli ommella pyjamanhousut Tilly Walnesin Pistoksissa -ompelukirjan kaavalla. Ja pyjamanhousut niistä tosiaan tuli! En voi väittää, että olisin ommellut ne alusta alkaen itse. En todellakaan, vaan äiti oli suurena apuna. Minä ompelin helpoimmat kohdat ja jätin vaikeammat mieluusti äidin tehtäväksi. 

Koko ompelun ajan oli aika vaikea hahmottaa, kuinka erinäisistä palasista voisi syntyä vaate. Heh, avaruudellinen hahmotuskykyni on aika olematon. :D Mutta eiköhän se tästä.

Pistoksissa -kirjasta vielä sen verran, että kirjan ohjeet ovat ihania! Suositteleen lainaamaan tai ostamaan. Kirja on suunniteltu niille, jotka haluaisivat ommella mutta eivät tiedä kuinka alkaa. :)

Sitten seuraa kaksi pussukkaa, jotka olen todennäköisesti ommellut vastoin kaikkia ompelun sääntöjä. Näistä tuli oikeastaan ihan hyvät, ja ylemmän tekeleen kanssa suorastaan yllätin itseni. Sen on tarkoitus olla reissupussukka pienelle käsityölle ja muutamalle pienelle lankakerälle. Sinne mahtuu oikeastaan yllättävän paljon tavaraa. Ja onhan se paljon tyylikkäämpi kuin muovipussi! Ihana kukkakangas on Eurokankaan palalaarista.

Alemman on tarkoitus olla penaali, ja se on todellakin ensimmäinen laatuaan jonka ompelin. Sain äidiltä taas apua eritoten kukkaronkehyksen kiinnittämisessä. Kangas on ostettu Sinooperista 45 x 52 cm:n palasena. Saa nähdä kestääkö tämä käyttöä. :D

Ompelukset ovat laatua "ei kannata tutkia tarkemmin" :D

Lanka(va)reissu

Tänään oli kiva päivä! Kerron tästä päivästä täällä blogissa, koska juttu liittyy hyvin läheisesti blogiin ja harrastukseeni. Otimme siis aamulla suunnaksi Kauhavan ja erityisesti Lankavan! Siitä lähtien, kun aloin virkata, olen halunnut vierailla Lankavassa! Kauhavalle on meiltä reilun sadan kilometrin matka, eli ei kuitenkaan ihan vieressä olla. 

Lankava olikin aikamoinen paikka. Kokonainen halli täynnä ontelo-, trikoo- ja poppanakuteita, villalankoja, puuvillalankoja, kalalankoja, koukkuja, puikkoja, mitä vaan nyt sattuu tarvitsemaankaan. 

Minulla oli ostoslistalla kalalankaa sekä puuvillalankaa. Puuvillalankaa en löytänyt koska tietysti minun olisi pitänyt saada tietyn väristä, mutta en sellaista löytänyt, joten ajattelin huomenna hipsiä kotikaupungin lankakauppaan, jossa myydään sitä kuuluisaa Schachenmayrin Cataniaa. Saa nähdä, löytyykö sieltä oikeaa väriä!

Rakastan mintunvihreää. 

Lempikirja.

Tässä Lankava-ostokseni! Molla Millsin nimikkokalalanka on aivan ihanan väristä! Kaveriksi ostin valkaistua Liina-kalalankaa. Molemmat on valmistanut Suomen Lanka ja ne ovat molemmat 18-säikeisiä. Jää nähtäväksi, saanko tehtyä niistä juuri sitä, mitä ajattelen. Selvää on kuitenkin se, että tuo ihana mintunvihreä ei tule hautautumaan lankakorin pohjalle!

Molla Millsillä jatketaan. Lähestyvien synttärieni kunniaksi ostin itselleni ensimmäisen Virkkuri-kirjan! Nytpä se on omana eikä tarvitse miettiä, mahtaako sen saada kirjastosta juuri silloin kuin inspiraatio iskee. Tällä hetkellä minua kiinnostaa eniten tuo kannen oikeassa laidassa näkyvä Triforce-laukku.

Kun Lankava oli kierretty, suunnistimme lähistöllä olevaan kangaskauppaan Kilokankaaseen sekä aivan ihanaan askartelukauppaan Tuulia designiin. Askartelukauppa oli täynnä kaikenlaisia ihania pikkujuttuja mitä vaan voi tarvita askartelussa sekä putiikin omistajan itsensä kokoamia tarvikepakkauksia, joista voi sitten itse tehdä esimerkiksi paperikransseja, tyynyjä, mattoja... Lisäksi sain sieltä oivan vinkin, miten parhaiten saa kiinnitettyä kukkarokehyksen kankaaseen! Tuulia designista ostin turvasilmiä, jos joskus saisin aikaiseksi jonkinlaisen virkatun pehmon, sekä kaksi pussillista pieniä hand made -läpysköitä, joita voi sitten kiinnitellä omiin töihin.

Enpä sitten Kauhavalla muualla käynyt, mutta nuo kolme paikkaa saivat minut vakuuttumaan siitä, että aion vierailla siellä toistekin!

P.S. Ei ole maksettu mainos! :D

Auringonkeltainen kukkaro

Tätä kukkaroa olen tehnyt tammikuusta asti, virkannut siellä täällä ja aina silloin tällöin. Ohje on Molla Millsin ihanasta Virkkuri. Muotoja ja pintoja -kirjasta. Kirjassa on monia muita ihania ohjeita, mutta kaikkiin eivät taidot ihan vielä riitä. Olen kyllä virkannut kudekoreja kirjan ohjeiden mukaisesti.

Käyttämäni lanka on Schachenmayrin Catania - tismalleen sama kuin Molla Millsin ohjeessakin. Värin nimi oli mielestäni auringonkeltainen. Totta kai tahdoin tismalleen samanlaisen, luovuus ei ilmeisesti riitä siihen, että virkkaisin eri värisen. Keltainen ei ole lempivärini mutta joskus se miellyttää ja varsinkin pääsiäisen aikaan ja yleisestikin keväisin. Tilasin nämä langat netistä, mutta viimeksi kun kävin kotikaupungin lankakaupassa, näin että sinne oli tullut myyntiin samaista Catania-lankaa, kaikissa mahdollisissa väreissä! Aion siis tässä lähiaikoina hipsiä lankaostoksille, ihastuin nimittäin tähän lankaan ikihyviksi.

Tilasin kolme kerää mutta yksi jäi kokonaan käyttämättä. Ostin kolme eripituista vetoketjua, joista 18 senttimetrin ketju oli paras.

Ompelukonetta en juurikaan hallitse, joten oli paras pyytää äiti apuun. Onneksi apuna oli joku, joka jaksaa lukea ohjeet! Minun virkkaustaidoillani toinen kappale oli toista pienempi, mutta äiti sai kukkaron kursittua kokoon ja siitä tuli minusta oikein hyvä! Tämä vaikuttaa hyvän kokoiselta, sinne mahtuu yhtä ja toista, kuten kuvista näkyy! 

Aurinkoista huhtikuun alkua kaikille!