Unisieppari

 

Heippa! Oon jo jonkin aikaa miettinyt, että voisi olla kiva kokeilla tehdä unisieppari. En itse kärsi pahoista unista mutta koristeenahan unisiepparit ovat upeita. Päätin siis tarttua tuumasta toimeen. Suomalaisesta kirjakaupasta ostin 20 cm halkaisijan metallirenkaan sekä puuhelmiä. Lankaa löytyi omasta varastosta, Schachenmayrin Cataniaa sävy 0130. 

Virkatun osuuden ohjeen löysin Haafner Linssenin kirjasta Virkatut mandalat. Tämän mallin nimi on Tulppaaneja Amsterdamista. Kuvio on heti aivan eri näköinen kun se on virkattu yhdellä värillä. Kuviota oli kiva virkata! Varsinkin nyt kun olen yrittänyt kuumeisesti neuloa, niin on mukava heittää aivot narikkaan ja vaan tehdä sen kummempia ajattelematta. 

Kiinnitin virkatun kuvion metallirenkaaseen kiinteillä silmukoilla ja se olikin yllättävän helppoa! Vaikein osuus tämän siepparin teossa olikin sitten nuo helmet. Sellaiseen näpertelyyn olen aivan liian kärsimätön. Yritin tuhat kertaa saada niitä jotenkin hienosti, mutta sitten päätin että antaa olla. Mun unisieppari on aika pelkistetty, tästä puuttuu kaikki krumeluuri. Seuraavalla kerralla aion kokeilla ainakin sulkia helmien lisäksi! 

Tekovaiheessa.

Keskeneräinen sieppari aamuauringossa. Siinä esimerkki epätoivoisesta helmien kiinnityksestä.

Kämpän seinillä ei ole mitään, mihin voisi siepparin kiinnittää, joten kiinnitin sen tyylikkäästi maalarinteipillä. Tätä kirjoittaessa unisieppari kuitenkin jo lähti irti. Lisää teippiä!

Saa nähdä, kuinka hyvin mahdankaan nukkua ensiyönä!

Mitä on tullut tehtyä

No ei oikeastaan mitään.

 

Paitsi että olen neulonut ekat sukat, melkein itse! Onhan ne epätasaiset ja reikiäkin löytyy sieltä ja täältä, mutta voisin jopa väittää että nuo muistuttavat sukkia. Seuraavaksi sukkien pitäisi suunnata Ruotsiin yksivuotiaan pikkujalkoja lämmittämään. 

Mä olen aina jotenkin pelännyt neulomista ja etenkin villasukkien neulomista, sillä 1) monta puikkoa, 2) liian monta silmukkaa, 3) noin monta välinettä ja silmukkaa yhdessä vaikuttaa sekavalta. Mutta kunhan siitä alkuun pääsi, niin se ei vaikuttanut enää niin vaikealta. Viimeksi neuloin sukat ala-asteen viidennellä luokalla ja sieltä nuo traumat ehkä tulevatkin. Ne sukat eivät todellakaan kestä päivänvaloa. Ja kaiken lisäksi niin monien reikien ansiosta päiväkin paistaa niistä läpi. Mutta ehkä minusta tulee virkkaajan lisäksi myös neulojakin. Aika näyttää. 

Nämä sukat on neulottu Novitan Nordic Wool -langalla, mikä ei todennäköisesti ole mikään sukkalanka, mutta niistä neuloin kuitenkin. Käyttämäni sävy on numero 116.

Muuta en sitten olekaan saanut aikaiseksi. Koulu vie aikaa ja vaikka koulukavereiden kesken järjestetäänkin melkein joka viikko neulonta- ja virkkauspiiri, niin en ole saanut valmiiksi mitään. Joululahjojakin pitäisi alkaa tekemään kovaa kyytiä. :)

Hyvää marraskuun alkua kaikille!

Seinäjoen käsityömessut 2017

Hyvää lokakuun ensimmäistä päivää! Seinäjoen käsityömessut ovat siis ohi. Itse kävin messuilla kahtena päivänä; perjantaina ja sunnuntaina. Taktisesti jätin lauantain välistä, jonka ainakin oletin olevan useiden messuilijoiden suosiossa. Perjantaina kiersin messut pitkän kaavan mukaan ja istuin Taitolavan katsomossa seuraamassa erilaisia näytöksiä. Tänään sunnuntaina tein "harkitut" ostokset ja kiersin vielä vähän lisää.

En ollut aiemmin käynyt missään käsityömessuilla, joten tämä oli ihan ensimmäinen kerta! Aion kyllä mennä uudestaankin. Vaikka messuilta ei mitään ostaisikaan, voi kuitenkin vain kierrellä, kaarrella ja katsella ja ehkä saada ideoitakin. :)

Taitolavaa ja katsomoa.

En kestä.

Menin messuilla ihastumaan himmeleihin, pahemman kerran. Aiemmin himmelit eivät ole herättäneen mussa minkäänlaisia tunteita mutta jotakin on tapahtunut. Himmeleistä on tullut niin tyylikkäitä! Tykkään erityisesti tuollaisista mustista pilleistä tehdyistä himmeleistä, mutta vanhat olkihimmelitkin on hienoja, varsinkin kun ajattelee mikä kova työ niiden tekemisessä on ollut. Taito Etelä-Pohjanmaa oli koonnut messuille himmelinäyttelyn!

Perjantaina seurasin Suomi 100 -hengessä tehtyä muotinäytöstä, jossa esiteltiin suomalaisia vaatteita 1920-luvulta 1990-luvulle. Sen oli koonnut Sedu Ilmajoki ja Etelä-Pohjanmaan Eläkeliitto, tykkäsin todella! Lisäksi Taitolavalla freelance-toimittaja ja niksologi Anssi Orrenmaa kertoi käsityöaiheisia niksejä, näytettiin timanttihimmelin kokoamista ja kalenterituunausta. Kaikenlaista ohjelmaakin siis oli. 

Taito Etelä-Pohjanmaalta ostin tarvikepakkauksen, josta löytyy tarvikkeet mustan timanttihimmelin tekoon! Ai että. Saa nähdä saanko sen todella väsättyä vai varastoinko sen muutaman yrityksen jälkeen visusti kaapin perälle. Messuilla myyjät kyllä vakuuttivat että tämän kokoaminen on aika helppoa.

!!!

Käsityömessulöytöjä.

Ja jos jossakin mainostetaan kissan kokoisilla kirjaimilla kirjoja kahden euron hintaan, en yksinkertaisesti voi kävellä ohi, varsinkin jos kirjojen aiheet sattuvat olemaan näinkin lennokkaita, kuin Porvoon valtiopäivät ja 1700-luvun naiskohtalot. Ja niin siinä sitten kävi että ostin myös nämä kirjat.

Sellaiset messut tänä vuonna. Mitään tuhlaamisen ja ostelun riemuvoittoa messuista ei tullut (onneksi), mutta kiva oli käydä ja tutkia myynnissä olevia tuotteita. Olen ainakin jonkin verran kiinnostunut Tampereella marraskuussa järjestettävistä Suomen Kädentaidot -messuista...

Uusia juttuja

Hei vaan! Syyskuu on hurahtanut ohi enkä ole ehtinyt juuri värkkäilemään mitään. Koulu tuottaa paljon enemmän tekemistä kuin osasin ajatella, heh. Oon silti aloittanut kaikenlaisia juttuja ja myös keskeyttänyt niiden tekemisen. Ylläolevassa kuvassa on yksi uusi juttu, eli mä neulon! Ei se nyt niin vaikeata ole kuin ajattelin mutta voisi se tietysti helpompaakin olla. Noiden lisääntyvien silmukoiden kanssa saa olla kyllä helisemässä, en todellakaan muista milloin olen lisännyt silmukoita ja missä kohtaa... Mutta eiköhän tuosta ihan kelpo huivi tule.

Vähän aikaa sitten ryhdistäydyin ja tilasin Novitan! Odotan innolla seuraavaa numeroa. :)

Toinen uusi juttu on se, että olen aloittanut bullet journalin! Se taitaa olla jo aika vanha juttu ja olen kuullut siitä jo aikaa sitten mutta mä lämpenen hitaasti uusille ajatuksille. :D Mutta nyt olen alkanut (jo kahden päivän verran) pitää bullet journalia ja se tuntuu kivalta. Mulla on peruskalenteri mutta se on tylsä, nettikalenteria en haluaisikaan. Olen aina tykännyt kaikenlaisista listoista, pidän silloin tällöin päiväkirjaa, minulla on lukupäiväkirja ja kerran yritin listata kaikki vuoden aikana katsomani elokuvat, mutta se tyssäsi jo tammikuun alussa.

Hesarissa on kirjoitettu bullet journalista jo melkein vuosi sitten. Hesarin juttu on mun mielestä aika kattava. Oon tehnyt Pinterestiin oman taulun bullet journal -ideoille, olen ihastellut blogeissa ja muualla toisten upeita bujoja ja voin vain toivoa että oma voisi näyttää joskus yhtä upealta! Mun bullet journal on aika raakaversio vielä, mutta eiköhän se tästä.

Useimmat bullet journalin pitäjät käyttää sellaisia muistikirjoja, jotka on pisteytetty, mutta mulla on ihan tavallinen Suomalaisesta kirjakaupasta ostettu muistikirja, ilman viivoja tai mitään. Pisteiden avulla kaikki voisi kyllä olla helpompaa, mutta ehkä jos innostus jatkuu, ostan sellaisen. :)

  

 Nyt tulevana viikonloppuna onkin Seinäjoen käsityömessut, ja sinne olen ehdottomasti menossa! En ole koskaan käynyt käsityömessuilla joten uskon että siitä tulee aika jännää. Todennäköisesti messuista seuraa jonkinlaista postausta.

Hauskoja syyskuun lopun päiviä!

Penaali osa 1

Heipä hei. Tässä on ollut työn alla muutama penaali (tietysti melkein samaan aikaan) ja yksi niistä on valmistunut. Tämän mustan penaalin virkkasin pikkuveljelle, jonka koulu alkoi jo melkein kuukausi sitten. Penaalin kaksi virkattua puolta olivat olleet valmiina ennen ompelua jo kotvan aikaa kunnes viikko sitten sain tämän tehtyä.

Penaali on virkattu Schachenmayrin tutusta ja turvallisesta Cataniasta kiinteillä silmukoilla. Tässä on siis kaksi samanlaista virkattua palaa, jotka on sitten ommeltu yhteen. Helppoa. Palojen siis ainakin pitäisi olla samankokoisia, mutta minulla siinä tuppaa käymään niin, että ne ovat mahdollisimman erikokoisia... Joka tapauksessa penaali tuli kursituksi kokoon. Helppo virkata mutta koska siinä virkataan vain kiinteitä silmukoita, se saattaa välillä tuntua tylsältä. Toisaalta tätä virkatessa voi helposti seurata vaikka elokuvaa.

Joka työssä vissiin sattuu jonkinlainen moka, ja tässä virkkuussa vetoketjun ostaminen ei mennyt ihan putkeen. Kävelimme polleina kangaskauppaan ja ostimme takkivetoketjun. Kyllä. Ja kun homma valkeni, en edes oikein ymmärtänyt, miten muka takkivetoketju eroaa perusvetoketjusta. Heh, no nyt tiedän. Tämän penaalin vetoketju siis aukeaa, jos on liian huolimaton mutta saapa sen onneksi kiinnikin. Nytpä muistan ottaa järjen käteen kangaskaupassa enkä osta ensimmäistä mikä käteen sattuu. :)

Menin ja ostin lankaa

Helsingistä on selvitty. Reissusta on jo viikko mutta nyt vasta sain postauksen kirjoitettua. Kaupungista ei tarttunut mukaan oikeastaan muuta kuin lankaa, eikä sitäkään kovinkaan paljon, mutta jotain kuitenkin. Langan ostaminen olikin koko reissun agenda... No ei ihan. Kävin kolmessa lankakaupassa, josta lisää alla. Reissua varjosti sunnuntain ja maanantain rankat sadekuurot, mutta muuten reissu oli hyvä ja onnistunut. :)

Menitan väriloistoa

Ostoslistallani oli oikeastaan vain Dropsin Fabel-lanka, sillä aion todellakin neuloa huivin. Langat on ostettu joten enää ei voi perääntyä. Lisäksi ostin tädille Dropsin Baby Merinoa, joka on aivan ihanan pehmeää! Yhdestä kaupasta menin ostamaan muutaman kerän Schachenmayrin Cataniaa, sillä se on hyväksi havaittu lanka.

Menitan ovi kutsuvasti auki

Menita Helsinki

Korkeavuorenkatu 20

Parhain lankakauppa jossa olen koskaan käynyt! Liike pullollaan ihania lankoja, kaikkea mahdollista ja löysin kaiken etsimäni. Henkilökunta oli ystävällistä ja auttoi mielellään kaikessa. Liikkeestä lähti hyvillä mielin, ja kun seuraavan kerran menen Helsinkiin, suuntaan suoraan Korkeavuorenkadulle. Valikoimissa oli mm. Dropsin, Sandnesin, Rowanin ja Novitan lankoja vaikka millä mitalla. 

FiinaNeule

Simonkatu 12

Suloinen lankakauppa Helsingin Kampissa, jossa katseeni nauliintui Schachenmayrin Catania -osastolle täysin. FiinaNeule ei ollut yhtä iso kuin esimerkiksi Menita, mutta lankoja löytyi täältäkin roppakaupalla ja samoin ystävällistä palvelua. 

Snurre
Malminrinne 1

Snurresta en ostanut mitään mutta kävin kuitenkin sielläkin nuuhkimassa. Snurressa oli todennäköisesti näistä kaikista kolmesta kaupasta parhain kirjavalikoima, ehdin bongata kaupasta uusimman Virkkuri-kirjankin. Lankojen lisäksi Snurressa oli myös kattava valikoima koukkuja, puikkoja ja muuta mitä virkatessa ja neuloessa voi tarvitakaan.

Dropsin Fabel, sävyä 113

Cataniaa kahdessa sävyssä: vaaleanpunainen 0408 ja luonnonvalkoinen 0130

Että sellaista Helsingistä. Fabelista aion tehdä huivin ja Cataniasta itselleni virkatun penaalin, kuviovirkkauksella. Toivottavasti onnistuu. Ennen näitä virkkaan kuitenkin kolme muuta penaalia, yhden veljelle ja muut kavereille.

Niiden valmistumista odotellessa! :)

Paluumatkan aktiviteetti!

Ei ole maksettu mainos.

Jostakinhan se on aloitettava

Nimittäin neulominen. Tällä hetkellä haluaisin osata neuloa. Ja olen rohkeasti ottanut käsiini puikot ja luonut silmukat. Osaan tehdä siis perusjutut, luoda silmukat, neuloa oikeaa ja nurjaa mutta siihen se sitten jääkin. Haaveilen tekeväni kuvioneuleita ja pitsineuleita, villatakkeja ja -paitoja, mutta siihen taitaa vierähtää muutama vuosi. 

Valitettavasti olen aika kärsimätön ihminen ja haluaisin heti osata kaiken. Hmm. Villasukkaparin ensimmäinen sukka on ollut puikoilla jo melkein puoli vuotta ja sitä ennen olen neulonut viitosluokalla villasukat, josta emme keskustele sen enempää. 

Onneksi kirjasto on ystävä. Raahasin sieltä eräänä päivänä vinon pinon käsityökirjoja, joista suurin osa liittyy neulomiseen. Myönnetään, osa kirjoista on tehty "oikeille" neulojille, siis sellaisille jotka osaavat jo, mutta on kiva fiilistellä ja katsella kuvia. On joukossa sellaisiakin, joissa neulominen aloitetaan ihan alusta. Sarita Kotkavalkaman kirja Neuleita tumpeloille osoittautui hyväksi kirjaksi, suosittelen! Nimikin osuu ihan naulan kantaan. Bongasin kirjasta lupaavan (siis helpon) huivin ohjeen, joten katsotaanpa saanko sellaisen joskus värkätyksi. 

Kaisa Koukusta tuli siis Kaisa Puikko. Heh. Tuskin kovinkaan pysyvästi ja tuskin kovinkaan pitkään aikaan.