Ompelukärpänen

Ompelukärpänen on puraissut minua vaikka en oikeastaan edes osaa ommella. Yritys on kyllä kova, sillä on niin mukava tehdä asioita omilla kätösillään. Ja jos lopputuloksesta vielä mahdollisesti tulee hyvä, ei sitä tunnetta voita mikään. 

Haave olisi siis, että osaisin virkkaamisen lisäksi myös ommella ja neuloa moitteettomasti. Jotta haave voisi joskus toteutua, pitää vain harjoitella. En kyllä ole kovinkaan kärsivällinen vaan haluaisin oppia heti tekemään kaiken... Eli ensin täytyisi opetella kärsivällisyyttä, heh.

Kävin maanantaina ostamassa Eurokankaan palalaarista palan sinivalkoraitaista kangasta. Totta kai kangaspala oli hitusen liian pieni, mutta kaavat mahtuivat jetsulleen. Tarkoituksena oli ommella pyjamanhousut Tilly Walnesin Pistoksissa -ompelukirjan kaavalla. Ja pyjamanhousut niistä tosiaan tuli! En voi väittää, että olisin ommellut ne alusta alkaen itse. En todellakaan, vaan äiti oli suurena apuna. Minä ompelin helpoimmat kohdat ja jätin vaikeammat mieluusti äidin tehtäväksi. 

Koko ompelun ajan oli aika vaikea hahmottaa, kuinka erinäisistä palasista voisi syntyä vaate. Heh, avaruudellinen hahmotuskykyni on aika olematon. :D Mutta eiköhän se tästä.

Pistoksissa -kirjasta vielä sen verran, että kirjan ohjeet ovat ihania! Suositteleen lainaamaan tai ostamaan. Kirja on suunniteltu niille, jotka haluaisivat ommella mutta eivät tiedä kuinka alkaa. :)

Sitten seuraa kaksi pussukkaa, jotka olen todennäköisesti ommellut vastoin kaikkia ompelun sääntöjä. Näistä tuli oikeastaan ihan hyvät, ja ylemmän tekeleen kanssa suorastaan yllätin itseni. Sen on tarkoitus olla reissupussukka pienelle käsityölle ja muutamalle pienelle lankakerälle. Sinne mahtuu oikeastaan yllättävän paljon tavaraa. Ja onhan se paljon tyylikkäämpi kuin muovipussi! Ihana kukkakangas on Eurokankaan palalaarista.

Alemman on tarkoitus olla penaali, ja se on todellakin ensimmäinen laatuaan jonka ompelin. Sain äidiltä taas apua eritoten kukkaronkehyksen kiinnittämisessä. Kangas on ostettu Sinooperista 45 x 52 cm:n palasena. Saa nähdä kestääkö tämä käyttöä. :D

Ompelukset ovat laatua "ei kannata tutkia tarkemmin" :D

Lankaa!

Minulla on kesken nyt kaksi aika suurta projektia, sen takia blogissa on ollut hiljaista. Virkkausblogissa on se huono puoli, että kirjoitettavaa on oikeastaan vaan silloin kun on saanut jotakin valmiiksi. Ajattelin kuitenkin kertoa langasta, jota tilasin Novitalta! 

Viime viikolla Novita julkaisi tämän vuoden syksyn ja talven lankakartat! Hassua tässä on se, että yli vuosi sitten minua eivät olisi paljon lankakartat liikuttaneet mutta nyt liikutti ja todella. Ihastuin ikihyviksi uusiin väreihin ja lankoihin, ja aion ainakin käydä kaupassa hypistelemässä uutta Wool Cotton lankaa, joka kuulostaa aika ihanalta ja väritkin ovat ihanat. 

Otin siis asiakseni ja tilasin lankaa. En ole aiemmin käyttänyt Novitan Alpaca Woolia, mutta tämän ihanan värin takia ostin sitä viisi kerää. Väri on 643 ja nimeltään kettu. Viidestä kerästä ei saa vielä mitään isompaa projektia tehtyä, mutta ainahan tätä voi ostaa lisää. 

Edellisen postauksen keskeneräiset ovat edelleen keskeneräisiä. Ei sinänsä yllätys, mutta osa niistä on kovaa kyytiä valmistumassa. Olen myös aloittanut ensimmäisen tilaustyön tekemisen ja se valmistuu sutjakkaasti aina kun saan koukun käteeni. Minulla on tässä aloitteilla myös eräs ompeluprojekti. Saa nähdä mitä siitä tulee. :)

Ei ole maksettu mainos.

Keskeneräiset

Niin. Blogin perustamisen tarkoitus oli siis saada keskeneräiset virkkuut valmiiksi. Toisin on käynyt. Olen aloittanut aika paljon uusia projekteja ja valitettavasti olen aika huono saamaan ne valmiiksi. Ongelmana on myös se, että innostun nopeasti, ostan langat, innostus lopahtaa. Mutta hätä ei ole tämän näköinen! Aion parantaa tapani! :D

Heti ensimmäisessä postauksessa mainitsin, että keskeneräisenä on isoäidinneliöpeitto. No se on edelleen kesken. Neliöitä on kiva tehdä ja ne valmistuvat nopeasti ja monta yhdessä illassa, mutta välillä ei tee mieli tehdä niitä laisinkaan. Näiden neliöiden värit ovat kyllä kivat (peräisin Novitan viime syksyn lehdestä) ja todennäköisesti tämä valmistuu syksyksi, jollen sitten yllätä itseäni.

Jotakin on valmistumassa mintunvihreästä ja valkoisesta kalalangasta, mutta ei kovinkaan ripeään tahtiin. Minulla on vähän vaikeuksia ohjeen kanssa, koska menin taas kerran sooloilemaan. En ymmärrä mikä siinä on, kun ei voi tehdä juuri niin kuin ohjeessa käsketään. Olen joutunut purkamaan aika monesti, en ole viitsinyt laskea... Joka tapauksessa langat ovat ihania ja värit sointuvat yhteen niin nätisti! Oikeat kesävärit, siispä olisi mukava saada tekele valmiiksi kesäksi.

Villasukat Novitan seiskaveikan Polariksesta (sävy on nimeltään Aamun sarastus). Aloitin nämä helmikuussa ja olen edennyt kantalappuun asti, eli en kovinkaan pitkälle. Kaivoin sukan puolikkaan lankakorista ja onnistuin juuri ja juuri pelastamaan puikoilta karanneet silmukat. Haluaisin kovasti oppia neulomaan mutta se taitaa olla vähän liian monimutkaista meikäläiselle. Liian monta välinettä ja silmukkaa. Virkkaamisessa kun on vain yksi kutakin, niin ei mene pasmat sekaisin. :) Lanka on kyllä mukavan väristä ja silmukatkin erottuvat varmasti.

Tämäkin raukka on odottanut valmistumistaan jo kauan. Ohje on peräisin Virpi Marjaana Siiran Oma koppa 365 -kirjasta. Se on virkattu pyöreä mandala, joka on taitettu keskeltä. Kukkaro siitä pitäisi tulla ja minulla on jo kehyksetkin, mutta sen ompeleminen mandalaan kiinni oli odotettua vaikeampaa. Ehkä joskus, ehkä joskus... 

Jotakin on myös valmistumassa mustasta ja limenvihreästä puuvillalangasta. Tämä on työ, jota olen tekemässä veljelle, mutta uskon, ettei sillä ole kiirettä nyt kun koulutkin jo loppuvat. Jospa sitten syksyksi saisin sen valmiiksi... hehheh. 

Loppujen lopuksi kun nuo listasin, niitä ei olekaan niin paljoa. Ne ovat kuitenkin aika suuritöisiä juttuja, eivät mitään yhden illan käsitöitä. Pitäisi opetella kärsivällisyyttä... Mutta kuten blogista voi nähdä, olen minä jotakin saanut valmiiksikin. ;) Kun saan nämä ainakin osittain valmiiksi tai todennäköisesti jo sitä ennen, niin aloitan maton virkkaamisen. Ohje on, kude on, koukku on. Inspiraatiota vielä odottelen. :)

Hauskaa kesäkuun ensimmäistä päivää kaikille!

Lasipurkkien pitsikoristukset

Viime viikkoina olen virkannut aika vähän, en vain ole ehtinyt muun muassa pääsykokeiden takia, mutta olen silti saanut jotakin aikaiseksi! Virkkasin lasipurkeille pitsisuojukset, ohje on Novitan tämän kesän lehdestä. Ohje näihin pitsisuojuksiin löytyy kuitenkin jo netistä osoitteesta www.novitaknits.com. Käytin samaa lankaa kuin ohjeessakin, Novitan Cotton Crochet.

Ohje oli helppo ja virkkasinkin näitä katsomalla koko Jane Austenin kirjaan pohjautuvan Järki ja tunteet -minisarjan. Yhtä romanttista kuin nämä pitsitkin!

Pitsit on tärkätty sokeriliemellä. Kun tärkki oli kuivunut, läksin rantaan ottamaan kuvat. :)

Yhdessä...

ja...

erikseen

Pitsit oli ohjeessa tarkoitettu tuikkulyhtyjen koristeeksi, mutta minä en juuri polta kynttilöitä, niin päätin koristaa pitseillä kurkkupurkkeja. Jotkut kivat kannet vielä täytyisi löytää, tai sitten maalata purkkien omat kannet valkoisiksi. Ne sinivihreät kurkkupurkin kannet eivät oikein innosta. ;) 

Komea ilta!

Hyvää alkavaa kesää kaikille!

Synttärikori

Virkkasin pikkuveljelle synttärilahjaksi ison kudekorin! Kori on virkattu tummansinisestä trikookuteesta, tosin joka kuvassa se näyttää hieman eri väriseltä. Korin halkaisija on 27 cm, ja korkeus 22 cm. Toistan itseäni taas kerran, mutta ohje on peräisin ensimmäisestä Virkkuri-kirjasta, ainakin osittain. 

Idea oli siis virkata kudekori XL-kokoisena. Ohjeessa oli ilmeisesti käytetty todella todella paksua ja jykevää kudetta, sillä kun virkkasin saman määrän kierroksia kuin ohjeessa, kori oli silti aika pieni. Joten pääsin jälleen kerran soveltamaan ja tekemään oman pääni mukaan!  

Ompelin korin yläreunaan kiinni vinonauhan palasen, johon olin leimannut pikkuveljen nimen. Näin korista tuli paljon hauskempi, muuten se on vain yksi kori muiden joukossa! Veli halusi kuitenkin, ettei hänen nimensä näy blogimaailmaan, joten loistavilla kuvanmuokkaustaidoillani sumensin nimen siitä pois! :D

Sinne meni hyvä koukku.

Kori vaati myös yhden uhrin. Minulla taitaa olla hieman liian riuskat otteet, sillä koukku napsahti poikki kesken kaiken. Jouduin sitten tekemään lopputyön numeroa pienemmällä koukulla. Ostin kuitenkin jo uuden samankokoisen koukun. :)

Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille!

Vaaleanpunainen minimatto

Blogin ensimmäinen matto! Matto on virkattu Molla Millsin Pitsimaton ohjeella, mutta jouduin soveltamaan! Minulla sattui olemaan ihanan hempeää vaaleanpunaista Kaupunkilangan Sisäpiha-trikookudetta vain 500 grammaa. Ohjeessa matto painaa kaksi kiloa, joten tästä tuli nyt sovellettu puolen kilon matto.

Jouduin jättämään joitakin kierroksia välistä ja joitakin tein sitten enemmän. Tykkään tästä kyllä, pienen maton tekeminen on sopiva välipala, ison maton tekemisessä alkaa jo kyllästyä, mutta tässä ei ehtinyt. Huoneen lattialla matto näyttää hassulta, kun se on pieni, mutta ehkäpä pienessä kylpyhuoneessa tämä minipitsimatto voisi näyttää hyvältä.

Maton halkaisija 51 cm.

Maton kaunis vaaleanpunainen väri ei pääse kuvissa oikeuksiinsa.

Olen aiemminkin virkannut maton Sisäpiha-trikookuteella ja samaisella ohjeellakin - ensimmäisen mattoni. Siitä tuli luonnollisesti ihan kamala. Sitä ei paljon sovi blogeissa esitellä, hah!

Lanka(va)reissu

Tänään oli kiva päivä! Kerron tästä päivästä täällä blogissa, koska juttu liittyy hyvin läheisesti blogiin ja harrastukseeni. Otimme siis aamulla suunnaksi Kauhavan ja erityisesti Lankavan! Siitä lähtien, kun aloin virkata, olen halunnut vierailla Lankavassa! Kauhavalle on meiltä reilun sadan kilometrin matka, eli ei kuitenkaan ihan vieressä olla. 

Lankava olikin aikamoinen paikka. Kokonainen halli täynnä ontelo-, trikoo- ja poppanakuteita, villalankoja, puuvillalankoja, kalalankoja, koukkuja, puikkoja, mitä vaan nyt sattuu tarvitsemaankaan. 

Minulla oli ostoslistalla kalalankaa sekä puuvillalankaa. Puuvillalankaa en löytänyt koska tietysti minun olisi pitänyt saada tietyn väristä, mutta en sellaista löytänyt, joten ajattelin huomenna hipsiä kotikaupungin lankakauppaan, jossa myydään sitä kuuluisaa Schachenmayrin Cataniaa. Saa nähdä, löytyykö sieltä oikeaa väriä!

Rakastan mintunvihreää. 

Lempikirja.

Tässä Lankava-ostokseni! Molla Millsin nimikkokalalanka on aivan ihanan väristä! Kaveriksi ostin valkaistua Liina-kalalankaa. Molemmat on valmistanut Suomen Lanka ja ne ovat molemmat 18-säikeisiä. Jää nähtäväksi, saanko tehtyä niistä juuri sitä, mitä ajattelen. Selvää on kuitenkin se, että tuo ihana mintunvihreä ei tule hautautumaan lankakorin pohjalle!

Molla Millsillä jatketaan. Lähestyvien synttärieni kunniaksi ostin itselleni ensimmäisen Virkkuri-kirjan! Nytpä se on omana eikä tarvitse miettiä, mahtaako sen saada kirjastosta juuri silloin kuin inspiraatio iskee. Tällä hetkellä minua kiinnostaa eniten tuo kannen oikeassa laidassa näkyvä Triforce-laukku.

Kun Lankava oli kierretty, suunnistimme lähistöllä olevaan kangaskauppaan Kilokankaaseen sekä aivan ihanaan askartelukauppaan Tuulia designiin. Askartelukauppa oli täynnä kaikenlaisia ihania pikkujuttuja mitä vaan voi tarvita askartelussa sekä putiikin omistajan itsensä kokoamia tarvikepakkauksia, joista voi sitten itse tehdä esimerkiksi paperikransseja, tyynyjä, mattoja... Lisäksi sain sieltä oivan vinkin, miten parhaiten saa kiinnitettyä kukkarokehyksen kankaaseen! Tuulia designista ostin turvasilmiä, jos joskus saisin aikaiseksi jonkinlaisen virkatun pehmon, sekä kaksi pussillista pieniä hand made -läpysköitä, joita voi sitten kiinnitellä omiin töihin.

Enpä sitten Kauhavalla muualla käynyt, mutta nuo kolme paikkaa saivat minut vakuuttumaan siitä, että aion vierailla siellä toistekin!

P.S. Ei ole maksettu mainos! :D