Paluu!

Hei kaikki! Pitkän radiohiljaisuuden jälkeen olen täällä taas. Kevät ja kesä sujahtivat ohitse nopeasti, enkä juurikaan tehnyt minkäänmoisia käsitöitä. Jotakin aina silloin tällöin tietenkin, mutta en mitään kovin erikoista. Nyt syksyn saavuttua olen kaivanut langat ja puikot esiin ja kilisyttänyt niitä sohvannurkassa, nojatuolissa, koulussa ja milloin missäkin.

Olen aloittanut neljät parit ja yhdet olen saanut jopa valmiiksi. Ongelmahan tässä on se, että innostun nopeasti uudesta mallista tai langasta, ja sitten huomaankin luovani kovaa kyytiä uusia silmukoita. Tänään kuitenkin aloitin parin tekemisen yhdelle aiemmin valmiiksi saamalleni sukalle. On kyllä hassua, kuinka käsityöinnostus iskee näin syksyisin!

Blogissa on tapahtunut uusia, mullistavia asioita. Olen oikeastaan inhonnut Kaisa Koukku nimeä siitä lähtien kun sen kirjasin blogin nimeksi. Siksipä blogilla on nyt uusi, uljas nimi. Osoite pysyy toistaiseksi samana, mutta blogin nimi on tätä nykyä Kirjastovirkkailija. Eikö olekin hauskaa? Tulevaisuudessa tulen olemaan töissä kirjastossa, toisen vuoden kirjastoalan opinnot alkoivat muutama viikko sitten, joten miksei blogikin voisi jotenkin liittyä käsitöiden ohella toiseen lempiasiaani eli kirjastoon?

Instagramistakin minut löytää tätä nykyä nimellä kirjastovirkkailija. Kesän aikana uusia seuraajia Instagram-tilille on ilmestynyt vaikka kuinka paljon, suuri kiitos heille, vaikka tilillä ei ole mitään tapahtunutkaan... 

Mutta takaisin tämän postauksen pääaiheeseen, eli siihen, että sain tänään valmiiksi villasukat! Kyllä, olen saanut valmiiksi molemmat sukat. Tein nämä valepalmikkosukat viikonlopun aikana, tänään tein sen loppuun. Nopea valmistuminen saattaa kertoa siitä, että kudoin 7 veljestä langalla ja nelosen puikoilla. Minun piti kyllä ostaa 3,5 puikot, mutta epähuomiossani tartuinkin nelosiin. Sukista tuli kuitenkin kivat, vaikka ne ovatkin eri paria ja toisen sukan kantapäässä tapahtui jotakin kummallista, mutta sukat ne kuitenkin ovat ja pysyvät jalassakin. 

Sukissa oleva palmikko on valepalmikkoa, joka on todella helppoa tehdä, eikä siinä tarvitse minkäänlaista apupuikkoa. Joskus aion kyllä opetella tekemään oikeaa palmikkoa, mutta toistaiseksi tyydyn valepalmikkoon ja sen helppouteen. 

Ehkäpä näiden sukkien perään valmistuu monen monta villasukkaparia. Hauskaa villasukkasyksyä kaikille!

Kevät ja kesä 2018

Pienenpieni kuvapostaus siitä, mitä olen kevään ja kesän aikana tehnyt. Tai ainakin niistä asioista, jotka ovat tallentuneet kameran rullalle.

Vapun aikaan kudoin sukkaa ihanasta Novitan Nalle Pelto -langasta ja luin Kinnusta ja Päätaloa. Sukkaa en tosin ole vieläkään saanut valmiiksi ja olen aikalailla luovuttanut sen suhteen. Jossakin tuolla se tekele on, ehkä jonakin päivänä kaivan sen ja teen sukantekeleen loppuun.

Kesällä menin ja ostin pari kiloa liilaa trikookudetta Taito Keski-Pohjanmaan Kankurista. Kankurissa on kiva asioida, siellä on jotenkin ihana tunnelma ja henkilökunta todella osaavaa ja ystävällistä. Jos joskus Kokkolassa pyöritte, niin käykää toki Kankurissa.

Tässä matto tekovaiheessaan. Yllätys yllätys - se on vieläkin kesken! Tuossa lattialla se retkottaa edelleen keskeneräisenä, mutta kyllä sekin joskus valmistuu. Maton pohjana on Lankavan Asteri-matto, mutta jouduin soveltamaan kun kude ei riitä kokonaiseen mattoon. :D

 

Hellesäillä virkkasin Molla Millsin ohjeen mukaisesti jäätelötötteröitä. Tämän pikkupussukan sain valmiiksi, mutta ei siitä sen enempää sitten. 

Paljoakaan ei siis ole tullut tehtyä, mutta kesäisin nyt on muutakin tekemistä, varsinkin kun ilmat olivat niin hyvät. Mutta nyt syksyllä on hyvin aikaa istua nojatuolissa, tapittaa netflixiä ja kutoa. :)